Egill Yksikätinen
Tekijä:
Oskari KorkkonenTeoksen valmistumisvuosi:
2024Koko:
A4Tekniikat:
Kuvittaminen, kuvataideTeemat:
Fantasia, Identiteetti, Ihmiset, Ihmissuhteet, Inspiraatio, Kasvu, Kasvutarina, Kauneusihanne, Kaunis, Keho, Kuvitus, Käytännöllisyys, Luova, Magia, Muotokuva, Muutos, Mytologia, Sekalainen, muu, Symbolismi, Taide, Tarinankerronta, Yksinkertainen, YksinkertaisuusTeoskuvaus:
Egill Hringrinpoika oli mies, jonka isä oli kuningas. Hän kasvoi kuninkaan hirdimiesten parissa ja oli jo kahdentoista talven vanhana suurikokoinen, taisteluhaluinen ja pahapäinen. Uhkarohkeutensa takia hän joutui jättiläisen karjapaimeneksi seitsemäksi talveksi, kunnes hänen onnistui paeta. Tämän jälkeen hän surmasi viikinkejä uhanneen berserkin ja he tekivät hänestä johtajansa.
Eräänä yönä Egill näki kumpareella kaksi jättiläistä. Siellä oli miesjättiläinen, joka kohteli kaltoin jättiläisnaista. Egill hyökkäsi miesjättiläisen kimppuun ja sai vahingoitettua tätä, mutta jättiläinen leikkasi Egillin käden irti ja jahtasi tämän metsään.
Kahden yön kuluttua hän huuhteli kättään vuoristopurossa ja kohtasi kääpiön. Kääpiö takoi Egillin käden tynkään miekan, jonka ruoti ylsi kyynärpäähän asti. Tämä hänen kätensä oli sitten toista voitokkaampi, eikä kukaan kestänyt iskuja kääpiön takomasta terästä.
Hän eli pitkään viikinkien mukana ja ryösteli siellä missä kulki, kunnes Ásmundr Berserkkiensurmaaja lähetettiin surmaamaan hänet. He taistelivat kahdestaan kokonaisen päivän, mutta olivat liian tasavertaisia, joten he vannoivat veriveljeyden valan. He viettivät joulun valtakunnan kuninkaan luona ja lähtivät keväällä etsimään kuninkaan kadonneita tyttäriä jättiläistenmailta.
Siellä he yöpyivät erään jättiläiseukon tuvassa. Seuraavana päivänä kävi ilmi, että kyseinen eukko oli sama jättiläinen, jonka Egill oli aiemmin pelastanut miesjättiläiseltä ja hän oli vastapalvelukseksi ottanut Egillin irronneen käden talteen ja säilönyt sen. Eukko avasi Egillin haavan, irrotti miekan ja hoivasi käden takaisin paikoilleen.
Sitten eukko neuvoi mistä veriveljet voisivat löytää kuninkaan tyttäret ja hänen avustuksellaan he löysivät ja pelastivat tyttäret jättiläistenmailta. Tämän seikkailun jälkeen Egill matkasi Tartaarien maahan, jossa hänestä tuli kuningas ja hän eli siellä päiviensä loppuun saakka.
"Egillin kättä alkoi kovasti särkeä. Hänen kipuaan helpotti, kun hän piti kättään alhaalla purossa ja antoi veden virrata haavan päältä. Sitten hän näki, kuinka kalliosta tuli ulos kääpiönpoikanen. Se oli tullut hakemaan vettä kiulullaan. Egill otti kultasormuksen kädestään hampaillaan ja antoi sen valua lapsen kiuluun. Lapsi juoksi kiven sisään. Vähän ajan kuluttua kääpiö tuli ulos ja tiedusteli, kuka oli ollut niin ystävällinen hänen lapselleen. Egill kertoi nimensä ja sanoi kullalla olevan vähän käyttöä hänelle, kun asiat olivat tällä tolalla.
'Se on surullista kuulla', sanoi kääpiö. 'Käy kanssani kallion sisään.' Egill teki niin. Sitten kääpiö sitoi käden tyngän ja kaikki kipu katosi. Aamuun mennessä tynkä oli parantunut. Kääpiö otti tehtäväkseen takoa Egillille miekan, jossa oli niin pitkä ruoti, että se ylettäisi kyynärpäähän ja sen saisi kiinnitettyä sinne. Kääpiö antoi hänelle paljon muita hyviä esineitä, ja he erosivat ystävinä."
-Egill Yksikätisen ja Ásmundr Berserkkiensurmaajan Saaga