Yhdistelmäriimut
Tekijä:
Oskari KorkkonenTeoksen valmistumisvuosi:
2025Koko:
A4Tekniikat:
Kuvittaminen, Piirtäminen, kuvataide, lyijykynäTeemat:
Inspiraatio, Luonto, Luova, Magia, Mytologia, Perinteet, Pohtiva, Sekalainen, muu, Spirituaalisuus, Symbolismi, Taianomainen, Taide, UskontoTeoskuvaus:
Yhdistelmäriimut ovat kahden tai useamman riimumerkin yhdistelmäkirjaimia, joita väitetään usein virheellisesti maagisiksi taikamerkeiksi.
Yhdistelmäriimuja esiintyy useimmiten vanhemman futharkin riimuilla tehdyissä riimukirjoituksissa, koska muotonsa puolesta vanhemman futharkin riimut ovat helpompia yhdistää toisiinsa, kuin viikinkiaikaiset nuoremman futharkin riimut. Yhdistelmäriimuja käytettiin kirjoitustilan säästämiseen tai vaihtoehtoisesti riimumerkkien tyylittelyyn.
Riimukirjoituksen lukemista yhdistelmäriimut eivät tosin helpota, sillä päällekäin merkityistä riimumerkeistä on hankala päätellä se äänne joka tulisi lausua ensin. Tämän takia yhdistelmä riimujen oikean äännearvojärjestyksen selvittämiseen tulee ensin päätellä muiden riimujen tai muun lauseen perusteella sana, jota niillä on pyritty merkitsemään.
On jälleen myös muistutettava, ettei yhdistelmäriimuilla ollut viikinkiaikana sen enempää maagista merkitystä, kuin latinalaisilla aakkosillakaan nykypäivänä. Vähäisen faktapohjaisen tiedon ja sitäkin runsaamman misinformaation takia ihmiset ovat saaneet jostain päähänsä idean, että riimuja olisi käytetty kirjoitusjärjestelmän lisäksi myös maagisiin tarkoitus periin. Jokaisella riimulla on oma nimensä, jolla on todennäköisesti pyritty helpottamaan riimumerkkien oppimista, mutta ajatus siitä, että tietyn riimun piirtäminen yksin tai yhdistettynä johonkin toiseen riimuun toisi piirtäjälleen jotain henkistä tai maallista hyvää on ideana varhaisimmillaan 1600-luvulta. Kaikki tiedossa olevat viikinkiaikaiset sekä vanhemmat aineistot todistavat yhdistelmä riimujen käytön ainoastaan kirjaimina.
Tämän piirroksen riimut on lainattu ruotsalaisesta Mervallastenen -riimukivestä, joka on ajoitettu 1000-luvulle. Kyseinen riimukirjoitus on itäistä muinaisnorjaa.
"Sigrið let ræisa stæin þenna at Svæin, sinn bonda.
Sigrið pystytytti kiven tämän Svæinille, hänen miehelleen.
Hann oft siglt til Sæimgala dyrum knærri.
Hän usein purjehti Sæimgalaan arvokkaalla rahtilaivalla."