Jotunn
Tekijä:
Oskari KorkkonenTeoksen valmistumisvuosi:
2025Koko:
90cm x 75cmTekniikat:
Akryylimaalaus, Kirjoittaminen, Kuolema, Kuvittaminen, Maalaaminen, Realistinen, Runous, akryylimaalaus, kuvataideTeemat:
Dystopia, Elämä, Fantasia, Jäähyiset, Kaunis, Kuolema, Kuvitus, Luonto, Luova, Magia, Maisema, Mielenmaisema, Mytologia, Perinteet, Pysähtyvä, Sekalainen, muu, Taianomainen, Taide, Talvi, yksinäisyysTeoskuvaus:
Skandinaavisessa mytologiassa jumalten vastustajista käytetään monia nimityksiä joita on hankala kääntää muille kielille, kuten troll, trollkona, thurs, hrímthurs, bergrisi, gýgr ja jotunn. Nämä ovat kaikki epämääräisiä nimityksiä olennoille, joiden ulkomuotoa kuvaillaan harvemmin tarkasti. Nämä nimitykset myös suomennetaan usein jättiläisiksi, vaikka vain osaa niitä omaavista hahmoista kuvaillaan suurikokoisiksi.
Näistä ensimmäinen eli troll on aikalaislähteissä harvinaisin ja suomennetaan yleensä peikoksi vaikka sana itsessään vaikuttaa olevan viittaus taianomaiseen olentoon, jonka suomennokseksi kävisi paremmin hirviö, tai noita jos kyseessä on trollkona. Tällä sanalla kuvaillaan muun muassa Snorri Sturlusonin Runo-Eddaan sisältyvässä Näkijättären ennustuksessa sutta, joka on ennustettu Kuun tuhoajaksi:
"Idässä, Járnviðrissä,
istui vanha vaimo
ja kasvatti Fenririn
heimokuntaa;
näistä yksi
on oleva kerran
Kuun rosvo,
hahmoltaan peikko (trolls)."
Nimitystä hrímthurs käytetään muun muassa ensimäisestä olennosta, joka oli nimeltään Ymir. Hrímthurs suomennetaan useimmiten jääjättiläiseksi tai huurretursaaksi, joista jälkimmäinen on epämääräisyytensä takia sopivin käännös. Ymirin yhteys näihin olentoihin mainitaan muun muassa Snorrin Proosa-Eddaan sisältyvässä Gylfin Harhanäyssä:
"Syntyi ihmisen näköinen olento, häntä kutsutaan nimellä Ymir, mutta jääjättiläiset (hrímthursar) kutsuvat häntä nimellä Aurgelmir, ja hänestä polveutuvat jääjättiläisten (hrímthursa) suvut."
Ymirin tosin kerrotaan myöhemmin Gylfin Harhanäyssä olevan olento, jota kutsutaan nimityksellä jotunn:
"Borin pojat surmasivat Ymir-jättiläisen (Ymi jotun)."
Jotunn on kaikista jumalten vastavoimiin viittaavista nimityksistä yleisin. Se suomennetaan aina jättiläiseksi, mikä kääntämisperiaatteena on ilmeisesti lähtöisin kreikkalaisessa mytologiassa jumalia vastustavista titaaneista, koska sanana jotunn ei viittaa kokoon vaan syömiseen, ja useimmissa myyteissä näiden olentojen kokoa ei erikseen kuvailla.
Esimerkiksi Gylfin Harhanäkyyn sisältyvässä kertomuksessa Ásgarðrin muurin rakentamisesta jumalat eivät kykene tunnistamaan rakennusmestaria jotunniksi ennen kuin he pettävät tämän ja hän hyökkää jumalten kimppuun:
"Kun rakennusmestari näki, ettei työ tulisi valmiiksi, valtasi hänet jättiläisraivo (jotunmóð); mutta kun Aasat näkivät selvästi, että hän olikin vuorijättiläinen (bergrisi) he eivät välittäneet valastaan, vaan kutsuivat Thórria, ja silmänräpäyksessä tämä tuli."
Bergrisi on näistä nimityksistä ainoa, joka mahdollisesti viittaa kokoon. Sanan loppuosan "risi" uskotaan nimittäin liittyvän muinaissaksin kieliseen sanaan wrisilīk eli suuri. Bergrisi suomennetaan yleensä vuorijättiläiseksi.
Gýgr on nimitys, jota käytetään enimmäkseen pahan tahtoisista naispuolisista olennoista, jotka monissa kertomuksissa synnyttävät edellä mainittuja nimityksiä omaavia olentoja. Gýgr on useimmiten suomennettu jättiläisnaiseksi, vaikka sanan merkitystä ei tunneta ja sitä ympäröivä konteksti ei koskaan kuvaile olennon kokoa. Eräs gýgriksi kutsuttu olento mainitaan muun muassa Gylfin Harhanäyssä:
"Jättiläisnainen (gýgr) asuu itäänpäin Miðgarðrista metsässä, jonka nimi on Járnviðr, siinä metsässä asuvat jättiläisnaiset (trollkonur), joiden nimi on Járnviðjur. Mutta vanha jättiläisnainen (gýgr) synnyttää monta jättiläistä (jotna), kaikki sudenhahmoisia."
Skandinaavisen mytologian "jättiläiset" ovat erikoinen joukko verrattain vaihtelevia hahmoja, jotka ovat käännösvirheiden ja populaarikulttuurin takia eksyneet jokseenkin kauas alkuperäisistä kuvauksistaan. Aikalaislähteissä osa jättiläisistä, kuten Útgarða-Loki, kuvaillaan suurikokoisiksi, kun taas osaa kuvaillaa ihmisen näköisiksi ja jopa kauniiksi, kuten Gerðr, mutta osa taas on suden hahmoisia, kuten Hati. Jotkin heistä käyvät jumalia vastaan, kuten Hrymr, mutta toiset, kuten Ægir järjestävät jumalille juominkeja. Useimmilla jumalilla on myös jättiläisiä sukupuussaan tai kumppaninaan, ja osa jättiläisistä, kuten Skaði eli Ondurgoð (Hiihdonjumala), jopa lasketaan palvottaviin jumaliin. Jättiläisiä ei siis tulisi ajatella kovinkaan erillaisina jumalista vaan paremminkin kolmantena heimona Aasojen ja Vaanien lisäksi.
Myynnissä
500€