Svipdagr ja Menglöd
Tekijä:
Oskari KorkkonenTeoksen valmistumisvuosi:
2023Koko:
A4Tekniikat:
Drawing, Illustration, PencilTeemat:
Creative, Dreamy, Fanart, Fantasy, Feelings, Friendship, Kuvitus, Life, Love, Marriage, Mythology, Peace, People, Portrait, Relationships, Romantiikka, Sekalainen, muu, Sielunkumppanuus, Storytelling, The ideal of beauty, Womanhood, girlhood, growth story, magic, naisellinen, yksinäisyysTeoskuvaus:
Saatuaan äidiltään Gróalta loitsuja avukseen, Svipdagr lähti etsimään kohtalon hänelle varaamaa Menglöd-neitoa. Selvittyään matkan vaaroista Svipdagr saapui Menglödin asumukselle. Sitä ympäröi liekkiaita, ja jättiläinen Fjölsvinnr oli vartiossa.
"Aidan takaa
näki miehen hän tulevan
tursaiden tannerten yli.
Fjölsvinnr lausui:
"Mikä peikko se on
aidan takana,
vieressä vaarallisen liekin?
Mitäpä etsit,
mitä tavoitat täältä,
mitä, turvaton, tahdot tietää?
Mene matkaasi taas
märkiä teitä!
Et täältä saa, suojaton, sijaa."
Svipdagr lausui:
"Mikä peikko se on
aidan takana
ja kestiystävyyden kieltää?
Olet ilman kiitosta
elänyt, mies,
käänny kotiisi tuolta!"
Fjölsvinnr lausui:
"Fjölsvinnr on nimeni,
ja viisas olen,
mutta enpä antelias,
sinä et ikinä
pääse sisään,
mene tiehesi, senkin susi!"
Svipdagr lausui:
"Silmien iloa
ikävöi taas
se ken kauneinta katselee;
näen kullan hohteessa
kartanon salit,
voisinpa viihtyä täällä.
Nyt sano, Fjölsvinnr,
kun sinulta kysyn
ja tahdon tietää:
kuka käskee täällä
ja kenen on valta,
kenen omia ihanat salit?"
Fjölsvinnr lausui:
"Menglöd hän on,
hänen äidilleen siitti
hänet Svafrthorinnin poika,
hän käskee täällä,
hänen on valta,
hänen omiaan ihanat salit."
Svipdagr lausui:
"Nyt sano, Fjölsvinnr,
kun sinulta kysyn
ja tahdon tietää:
olisiko miestä
jonka Menglöd soisi
käsivarrellaan kauniilla maata?"
Fjölsvinnr lausui:
"Ei ole miestä
jonka Menglöd soisi
käsivarrellaan kauniilla maata,
paitsi Svipdagr vain,
sillä säteilevä naito
on varattu vaimoksi tälle."
Svipdagr lausui:
"Aukaise ovet,
avarra portti,
Svipdagr seisoo tässä.
Mutta mene ja tiedusta,
tahtooko Menglöd
ottaa ilon vastaan."
Fjölsvinnr lausui:
"Kuule, Menglöd,
täällä on mies,
mene vierasta vastaan ja katso,
koirat iloitsevat,
talo on auki,
Svipdagr se on, niin uskon."
Menglöd lausui:
"Viisaat korpit
korkealla hirressä
nokkivat sinulta silmät,
jos et puhu totta,
että kaukaa on tullut
mies minun saleihini.
Mistä on matkasi,
mistä olet tullut,
mitä nimeä kotona kannoit?
Suku ja nimi
näytävät, olenko
sinulle varattu vaimo."
Svipdagr lausui:
"Svipdagr olen,
Solbjartrin poika,
tulin tuulenkylmiä teitä.
Ei Urdrin käskyä
vastusta kukaan,
vaikka vaikeuksiin se veisi."
Menglöd lausui:
"Olet tervetullut,
minun toivoni täyttyi,
tervehdyssuudelman saat!
Ilo on suuri,
kun ikävöity nähdään,
jos toinen on toiselle armas.
Lievityksen vuorella
varroin kauan,
odotin päivin ja öin,
se mitä toivoin,
on todeksi tullut,
saavuit saliini, poika.
Sinun iloasi
minä ikävöin,
sinä halusit hellyyttäni,
totta on nyt,
että täst'edes saamme
elää yhdessä aina."
-Fjölsvinnrin Runo
Eddan Jumalrunot