Thor ja Allviss

    Tekijä:

    Oskari Korkkonen

    Teoksen valmistumisvuosi:

    2023

    Koko:

    A4

    Tekniikat:

    Drawing, Illustration, Pencil, tuhertaminen

    Teemat:

    Arki, Art, Creative, Fantasy, Feelings, Kuvitus, Life, Marriage, Mythology, People, Relationships, Romantiikka, Sekalainen, muu, Spirituality, Still life, Storytelling, growth story, magic

    Teoskuvaus:

    Kun Thor oli ollut matkoillaan idässä muut jumalat olivat luvanneet hänne tyttärensä Allviss-kääpiön vaimoksi. Allviss saapui tätä noutamaan, ja Thor sanoi suostuvansa, jos kääpiö olisi riittävän viisas vastaamaan hänen kysymyksiinsä. Mutta kysymysten ainoa tarkoitus oli viivyttää kääpiötä auringonnousuun asti. Näin Allviss tulee petetyksi ja muuttuu auringonvalossa kiveksi.

    "Allviss lausui:

    "Nyt on morsiammen aika
    joutua matkaan
    kotiin koristamaan penkit.
    Olen kiireinen kosija
    kaikkien nähden,
    ei kotona lepäillä liioin."

    Thor lausui:

    "Mikä mies on tuo?
    Miten nenältään noin valju?
    Vainaanko vieressä yövyit?
    Olet tursaan näköä,
    niin minusta näyttää,
    et morsiammen arvoinen mies."

    Allviss lausui:

    "Olen nimeltä Allviss,
    asun maan alla,
    kotini on kätkössä kiven.
    Tulin vaunujen miestä
    tapaamaan,
    ei kukaan saa puhettaan purkaa."

    Thor lausui:

    "Minä voin purkaa,
    sillä morsiamen yli
    on isällä eniten valtaa.
    Olin kotoa poissa,
    kun kaupat teit,
    mutta olenpa naittaja yksin."

    Allviss lausui:

    "Toivonpa siis,
    että suostut pian,
    suot lupasi naimaliittoon,
    hänet mieluummin omistan
    kuin olen ilman
    lumenvalkoista nuorta neittä."

    Thor lausui:

    "Neidon rakkautta
    nauttimasta
    ei kielletä, viisas vieras,
    jos taidat keetoa
    kaikista maailmoista
    sen, mitä tahdon tietää.

    Sano minulle, Allviss,
    sillä arvelen, että
    kaiken, kääpiö, tiedät:
    minkä niminen on maa,
    jonka ihmiset näkevät,
    kaikkien maailmain kielin?"

    Allviss lausui:

    "Se on ihmisille maa,
    Aasoille mantu,
    Vaaneille vaellustiet,
    jäteille se on vihereys,
    haltioille versova,
    suurille jumalille sora."

    Thor lausui:

    "Sano minulle, Allviss,
    sillä arvelen, että
    kaiken, kääpiö, tiedät:
    minkä niminen on kuu,
    jonka ihmiset näkevät,
    kaikkien maailmain kielin?"

    Allviss lausui:

    "Se on ihmisille kuu,
    Aasoille vähentyjä,
    Helin perillä pyörä,
    jäteille kiitäjä,
    kääpiöille välkky,
    ajan ilmoittaja haltioille."

    Thor lausui:

    "Sano minulle, Allviss,
    sillä arvelen, että
    kaiken, kääpiö, tiedät:
    minkä niminen on aurinko,
    joka ihmisille hohtaa,
    kaikkien maailmain kielin?"

    Allviss lausui:

    "Se on ihmisille aurinko,
    Aasoille eteläinen,
    kääpiöille Dvalinnin turma,
    jäteille ikihehku,
    haltioille kaunis kiekko,
    Aasain pojille heleä paiste."

    Thor lausui:

    "Sano minulle, Allviss,
    sillä arvelen, että
    kaiken, kääpiö, tiedät:
    minkä niminen on tuuli,
    joka matkaa kauimmaksi,
    kaikkien maailmain kielin?"

    Allviss lausui:

    "Se on ihmisille tuuli,
    Aasoille kuljeksija,
    hirnujaksi sanovat Suuret,
    se on jäteille kirkuja,
    haltioille karjuja,
    Hel kutsuu kohahtajaksi."

    Thor lausui:

    "Sano minulle, Allviss,
    sillä arvelen, että
    kaiken, kääpiö, tiedät:
    minkä niminen on meri,
    jota miehet purjehtivat,
    kaikkien maailmain kielin?"

    Allviss lausui:

    "Se on ihmisille meri,
    Aasoille kaiken vyöttäjä,
    viisaille Vaaneille laine,
    jäteille Ankeriaan koti,
    haltioille kostea pohja,
    kääpiöille suuri syvyys."

    Thor lausui:

    "En muinaisriimuja
    samassa rinnassa
    ikinä enempää nähnyt.
    Mutta pahasti olet
    nyt petetty, sanon:
    jäit, kääpiö, auringon alle,
    päivä jo paistaa saliin."

    -Allvissin Runo
    Eddan Jumalrunot

    Scroll to Top