Gramr Sword Of Sigurd

Teoksen valmistumisvuosi:

2022

Teoskuvaus:

Riideltyään Sigurdin kanssa Brynhildr kertoi miehelleen, Gunnarille, että heidän liittonsa oli petos ja käski tämän tappaa Sigurdin ja antaa tämän vaimo, Gudrun, Brynhildrin veljelle, kuningas Atlille (hunni Attila). Mikäli Gunnar ei sitä tekisi Brynhildr uhkasi ottaa omaisuutensa, maansa sekä orjansa ja siirtyä takaisin isänsä maille, jättäen Gunnarin yksin. Gunnar oli tosin vannonut vahvat valat Sigurdin kanssa eikä voinut tappaa häntä, joten hän päätti yllyttää Gudrunin veljen Gotthormrin murhaamaan Sigurdin tämän nukkuessa.

"Oli helppo yllyttää
hurja poika,
Sigurdin sydämeen
sattui miekka.

Soturikuningas
hurjalle kosti:
viipymättä
viskasi miekan,
Gotthormria kohti
yli salin kiiti
kuninkaan kädestä
kirkas Garmr.

Tappaja katkesi
kahteen osaan,
kädet ja pää
lensivät kauas,
jalat kaatuivat taapäin
siihen paikkaan.

Sigurdin vierellä
vuoteessaan
Gudrun uinui
ilman huolta.
Hirmuinen
oli havahtuminen,
Freyrin ystävän
veressä uiden.

Meni Gudrunin taju
ja kuningas kuoli,
vaimo löi kädet
niin kovasti yhteen,
että pikariseinältä
kaiku soi
ja tarhassa hanhet
huusivat ääneen.

Niin Brynhildr nauroi,
Budlin tytär,
sen ainoan kerran
täyteen ääneen,
kun sijalleen
hän kuuli sieltä
Gjukin tyttären
katkeran itkun.

Niin korkea kuningas
Gunnar lausui:
"Sinä vahingoniloinen,
lattialla ilkut,
ei ennusta sinulle
onnea se nauru.
Miksi vaihtuu
ihon valkea väri?
Turmion tuoja,
näen tuhosi merkit.

Se olisi sinulle
oikeinta, nainen,
että silmäsi edessä
löisimme Atlin
ja näkisit veljesi
verissänsä
vuotavin haavoin
ja ne saisit hoitaa."

Brynhildr lausui:

"Rakastin yhtä
enkä muita,
ei mieli vaihtele
valkyyrialla,
sen kaiken on Atli
saava kuulla,
kun tulee tiedoksi
Helin-tieni.

Ei toisen miestä
häilyvin mielin
nainen saa
seurailla täällä;
nyt olen kostanut
kaiken pahan."

Hän kultahaarniskan
heitti ylleen,
suruiseen poveensa
painoi miekan,
pielusta vasten
hän vaipui sitten
ja haavoittuneena
mietti ja haastoi:

"Kuule yksi
ainoa pyyntö —
en tässä maailmassa
muuta pyydä —
linnarovio
tee niin laaja
että meille on kaikille
kyllin tilaa
jotka kuolimme
kuninkaan kanssa.

Pane linnain katteeksi
kilvet ja verhot,
Vallandin kankaat
ja velskejä paljon,
vierelläni saakoon
Sigurd palaa.

Pane väliimme taasen
terävä rauta,
koristeltu miekka,
niinkuin kerran,
kun samalle vuoteelle
saimme nousta
ja olimme nimeltä
aviopari.

Hänen ohessa viisi
on orjatarta,
korkeasukuista
kahdeksan poikaa,
perintöväkeni,
Budlin omat,
isäni lahja
lapsellensa.

Olen puhunut paljon
ja puhuisin vielä,
jos enemmän aikaa
olisi suotu.
Ääni pettää.
Paisuu haava,
olen puhunut totta,
nyt tahdon kuolla."
-Eddan Sankarirunot
Lyhyt Sigurdin laulu

Poistunut myynnistä.

Vieritä ylös