Gróa
Tekijä:
Oskari KorkkonenTeoksen valmistumisvuosi:
2023Koko:
A4Tekniikat:
Kuvittaminen, Piirtäminen, lyijykynäTeemat:
Ajan kulku, Elämä, Ihmiset, Ihmissuhteet, Jäähyväiset, Kasvu, Kasvutarina, Kuolema, Kuvitus, Luova, Magia, Mytologia, Naiseus, Positiivisuus, Rakkaus, Sekalainen, muu, Spirituaalisuus, Tarinankerronta, Vapaus, naisellinenTeoskuvaus:
Gróa oli näkijätär, joka tunsi useita loitsuja ja auttoi niillä tarvittaessa jopa jumalia. Hänellä oli myös poika nimeltään Svipdagr. Gróan kuoltua Svipdagr kutsui äitinsä haudan takaa lausumaan avukseen loitsuja.
"Svipdagr lausui:
"Heräjä, Gróa,
heräjä, hyvä nainen,
kuolleiden ovelta kutsun,
jos muistat, miten sanoit,
että poikasi saa
luo kivisen kumpusi tulla."
Gróa lausui:
"Mikä ainoan poikani
asiana on,
mikä paha on päällesi tullut,
kun äitiäsi kutsut
joka on jo multaa
ja jättänyt ihmisten ilmat?"
Svipdagr lausui:
"Lue minulle loitsut,
luotteet lujat,
varjele vaaroilta, äiti.
Tuolla tiellä
voin joutua tuhoon,
olen vuosilta nuori vielä."
Gróa lausui:
"Luen ensiksi loitsun,
se on, sanovat, oiva,
näin Rindrille loitsi Rani:
mitä arvelet huonoksi,
heitä yli olan,
ole itsesi neuvoja itse.
Luen toisen loitsun:
jos matkata täytyy
ja kuljet mieli maassa,
joka puolelta suojatkoot
Urdrin salvat
sinua, matkamiestä.
Luen kolmannen loitsun:
jos kuoleman vaara
koituu vesistä vastaan,
Horn ja Rudr
laskekoot Heliin,
ehtykööt edestäsi aina!
Luen neljännen loitsun:
jos vihamies on likellä
ja haluaa sinut hirttää,
niin hänen mielensä
muuttuu kohta,
hän suostuu kanssasi sopuun.
Luen viidennen loitsun:
jos vahvoin kahlein
sinut on kytketty kiinni,
laulan ylitsesi
irroitusloitsun,
ja jäsenistä laukeaa lukko,
jaloista kirpoavat kahleet.
Luen kuudennen loitsun:
jos merenkäynti
on kovempi kuin oli kuunaan,
niin laivasi saakoon,
laineilta rauhan
ja tulkoon turvaisa matka!
Luen seitsemännen loitsun:
jos sinua ahdistaa
korkean tunturin kylmyys,
niin kuolemanvilulta
varjeltukoon ruumis,
eheiksi jäsenet jääkööt!
Luen kahdeksannen loitsun:
jos laskeutuu yö
sinun yllesi tummalla tiellä,
sitä vähemmän voikoon
vahingoittaa sinua
kristitty kuollut nainen!
Luen yhdeksännen loitsun:
asetaitoinen jätti
jos kanssasi kiistää sanoin,
sinulla olkoon
sydämessä, suussa
puhe ja ymmärrys oiva!
Lähde ja vältä
vaanivat vaarat,
torjukoon toivosi haitat!
Maakivellä seisoin
suojissa talon,
kun lausuin sinulle loitsut.
Äitisi sanat
ota mukaasi, poika,
ne asukoot rinnassasi aina.
Sillä runsas onni
on alati sinun,
jos vain minun sanani muistat."
-Gróan Loitsu
Eddan Jumalrunot