Pohjolan Portit
Tekijä:
Oskari KorkkonenTeoksen valmistumisvuosi:
2024Koko:
105cm x 85cmTekniikat:
Akryylimaalaus, Kuvittaminen, Maalaaminen, Runous, akryylimaalaus, kankaalle maalaaminen ja piirtäminen, kuvataideTeemat:
Biologia, Dokumentoiva, Dystopia, Eläimet, Elämä, Fantasia, Inspiraatio, Kalevala, Kasvutarina, Kauhu, Kaunis, Kuolema, Kuvitus, Luonto, Luova, Magia, Maisema, Mielenmaisema, Mytologia, Sekalainen, muu, Taide, Tarinankerronta, Uskonto, Vesi, yksinäisyysTeoskuvaus:
Kalevalassa kerrotaan, kuinka Pohjolan tytär naitettiin Seppo Ilmariselle, minkä kunniaksi pidettiin suuret hääjuhlat. Lemminkäinen oli pahoillaan, kun hänet jätettiin kutsumatta juhliin, joten hän päätti lähteä kuokkavieraaksi. Matkalla hän joutui selviytymään monista vastoinkäymisistä ja Pohjolan kivisillä porteilla hän kohtasi suuren kyyn. Lemminkäinen lausui kyyn karkottamiseksi väkevän loitsun, kun ei tohtinut käydä taistelemaan sen kanssa. Käärme ei siitä huolimatta antanut tietä, joten Lemminkäinen muisteli äitinsä oppeja ja pakotti kyyn väistymään lausumalla käärmeen synnyn.
"Sylki Syöjätär vesille,
Laski kuolan lainehille,
Tuota tuuli tuuitteli,
Ve'en henki heilutteli,
Tuu'itteli vuotta kuusi,
Senki seitsemän keseä
Selvällä meren selällä,
Lapovilla lainehilla;
Vesi sen pitkäksi venytti,
Päivä paistoi pehmeäksi,
Ve'en tyrsky maalle työnti,
Aalto rannallen ajeli."
"Kulki kolme Luonnotarta
Rannalla meren rapean,
Meren pauhun partahalla;
Ne tuon rannalla näkivät,
Sanoivat sanalla tuolla:
""Mipä tuostaki tulisi,
Kunpa Luoja hengen loisi,
Tuolle silmät siunoaisi?""
"Päätyi Luoja kuulemassa,
Sanan virkkoi, noin nimesi:
""Pahasta paha tulisi,
Konna konnan oksennosta,
Jos ma tuolle hengen loisin,
Silmät päähän siunoaisin.""
"Saipa Hiisi kuulemahan,
Mies häjy tähyämähän,
Itse luojaksi rupesi;
Antoi Hiisi hengen tuolle
Konnan ilkeän kinalle,
Syöjättären sylkemälle;
Siitä kääntyi käärmeheksi,
Muuttui mustaksi maoksi."
"Mist' on tuolle henki saatu?
Henki Hiien hiilloksesta;
Mist' on syyetty syäntä?
Syöjättäreltä syäntä;
Mist' on aivot ankeloisen?
Virran vankan vaaluvista;
Mistä tunto turmiolla?
Kuohusta tulisen kosken;
Mist' on pää pahalle pantu?
Pää pahan pavun jyvästä."
"Mist' on siihen silmät luotu?
Lemmon liinan siemenistä;
Mist' on korvat konnan päässä?
Lemmon koivun lehtosista;
Mist' on suuta suunnitettu?
Suu solesta Syöjättären;
Mist' on kieli kehnon suussa?
Keitolaisen keihä'ästä;
Mist' on hampahat häjyllä?
Okahista Tuonen ohran;
Mist' on ilkeän ikenet?
Ikenistä Kalman immen."
"Mist' on selkä seisotettu?
Hiien hiili-seipähästä;
Mistä häntä häälättynä?
Pahalaisen palmikosta;
Mistä suolet solmittuna?
Suolet surman vyöllisestä."
Kalevala (1849)
Kahdeskymmeneskuudes runo
Myynnissä